Joskus ei vain enään tiedä mikä suunta on oikea. Mihin näiden jalkojen pitäisi viedä.
Päässä suhisee, ajatus ei kulje. Asiat pyörii mielessä kuin diaesitys.
Kuva kuvalta asia muuttuu, sekoittaen kaikkea vain lisää.
Nyt on aika kääntää venettä, vaihtaa suuntaa. Mutta onko se liian iso riski? Uskallanko?
Tideän ettei näin voi enään jatkua.
En jaksa enään kamppailla tässä pelissä. Se ei tunnu enään sen arvoiselta.
Kaikki uusi pelottaa aluksi, eikö niin? Tämä epävarmuus on kohta ohi ja voin taas luottaa valintoihini, vai mitä? Mutta entä jos teen sittenkin vain ison pahan virheen ja kaikki murenee näkkärin lailla niskaan ja kutittaa paidan alla ikuisesti...
Valintoja, päätöksiä ja vähän lisää valintoja
Niiden takia me päädytään tekemään niin oikeita kuin vääriäkin asioita. Entä jos niitä ei tekisikään? Olisiko elämä helpompaa? Kököttäisin paikoillani sillä en osaisi päättää minne seuraavaksi kävellä, juosta tai hyppiä.
Eikö joku voisi tulla kertomaan mitä tehdä? Miten nyt etenen tämän asian kanssa? En halua tehdä päätöksiä sillä ne pelottaa...
Näin isot ainakin.
Ei. Ei!
Nyt lopeta tuo pelonomainen pohdinta!
Sinä pystyt siihen. Pystyt!
Se on iso askel ja mullistaa elämäsi, tai no elämäni. Mutta joka askel on kuitenkin kohti unelmaa. Miten siinä voisi epäonnistua?
Okei. Nyt tiedän suunnan ja minne pitäisi mennä. Mutta se on eri asia miten sinne pääsen. Matka on pitkä ja kuoppainen, mutta eikös määränpäätä parempaa ole juuri se matka?
No juu, ei minustakaan...
Eikun eteenpäin ja kohti uutta, tuntematonta ja isoa!
Tähän alkuun ennen kisaviikonlopun kuulumisia haluaisin kysyä, että tiedättekö te ihanat lukijani hyviä gerbiili.blogeja? Olen selaillut netti eessun taassun eikä yhtään kivaa ole tullut vastaan... En tiedä onko tällä hetkellä aktiivisia gerbu-bloggaajia, sillä omaan silmaan ei ole osunut :( Vinkatkaa kommenteihin osotteita jos joku vain sattuu tietämään jotain kivaa luettavaa pikku vekkuleihin liittyen!
Lauantai
Kisapäivä alkoi todella lumisin tunnelmin, sillä aamulla oli ihan kamala lumipyry. Lähdimme siitä huolimatta tyttöjen kanssa sutimaan kohti Palojokea ja vuoden ensimmäisiä kisoja. Moottoritiell ihmiset ajoivat todella hitaasti huonon näkyvyyden vuoksi ja matka kesti muutenkin paljon kauemmin kuin mitä olisi pitänyt. Olimme tästä huolimatta ensimmäisten joukossa perillä kisapaikalla, sillä melkein kaikki tulivat myöhässä :D
Päivä alkoi helpolla mutkalla jonka Windy meni 4/2 tuloksin hienoilla hypyillä :) Seuraavaksi oli vuorossa kv suora ja se mentiin Windyn kanssa neljällä virheellä. En enään muista ensimmäisen kierroksen virhemäärää :D Peekan kanssa oltiin vain helpossa suorassa joka oli päivän päätteeksi. Ensimmäisne kierroksen tyttö taisi mennä kolmella virheellä, ja toinen mentiin vain yhdellä virheellä saaden ensimmäisen klassauksensa! Hihii!
Söpöset sisarukset <3
"Saisinko tulla syliisi? Se näyttää mukavalta paikalta"
"Tästähän näkee hienosti suoraan hyppyareenalle. Kelpaa!"
Peekan hyppiminen on tässä vielä hiukan räpiköintiä ja näkee, että tyttöä selvästi jännittää. Mutta jännittämisestä huolimatta tyttö keskittyi hyppäämiseen hienosti, ja uskon että tytön stressinhallinta on paranemaan päin!
Sunnuntai
Keli oli ajamisen kannalta paljon parempi kuin lauantai ja niin aamumme käynnistyi kun noukimme Minean ja puput auton kyytiin vähän matkan päästä täältä meiltä. Olimme perillä hyvään aikaan ja saimme ilmoitettua Minean puput vielä jälki-ilmon kautta näyttelyihin.
Näyttelyissä pupuistani oli Piitus ja Peeka. Piitus veti näyttelyt tyynen rauhallisesti mussuttaen ison läjän tuomarin tarjoamia genesis-pellettäjä ja oli varmaan oikein mielissään herkkuhetkestä. Poju sai pisteiksi hienot 95 ja tuli kaikista kaneista viidenneksi ja voitti oman luokkansa! Jännitin todella paljon Peekan hepuli-rimpuilu-kohtauksia, sillä tämä oli sen ensimmäinen kosketus näyttelyihin ja olin ihan varma että saisin ostaa tuomarille sideharsopaketin päivän päätteeksi ;D Mutta tämä tyttö yllätti käytöksellään, sillä se kalasti huikeat 98,5 pistettä, voittaen kaikki kanit ja nuoret naaraat! Huh! Olen vieläkin ihan ihmeissäni että tyttö osasi käyttäytyä mallikkaasti ja sai käytöksestään täydet 20! :0
Estepuolella Piitus ei oikein tahtonut hypätä, ja päätinkin että nämä olivat herran viimeiset sisäkisat tältäerää. Toisella kierroksella poju kyllä hiukan innostui ja teki pari oikein mallikasta hyppyä ja ajattelin jo että jes selvitään maaliin vain parilla virheellä. Radalla kävi kuitenkin pieni ylläripylläri keskeyttämässä meidän suoritusta, eikä hyppiminen sitten enään innostanut Piitusta tämän jutun jälkeen :D Hupaisa pikku karkuri!
Windy hyppäsi molemma, aloittelija- ja helpon suoran puhtaasti tullen 3. ja 4. näissä! :) Neidin hyppytyyli on kyllä todella kivaa katseltavaa, sillä tyttö panostaa ponnistamiseen hienosti! Uskon että nopeampaa etenemistä esteiden välillä tulee ajan kanssa lisää :)
Peekan osalta estekisat menivät todella kivasti. Tyttö meni aloittelijasuoran puhtaasti voittaen hienosti luokkansa! Helppo suora mentiin vain kahdella virheellä :) Tässä meno oli jo paljon keskittyneempää ja rennompaa, jos vertaatte lauantain kisoihin! Hyvä Peksu!
Meillä oli oikein onnistunut ja touhukas kisaviikonloppu :) Odotan innolla seuraavia!
Se tunne kun et enään vaan jaksa ;D
Pääsin kokeilemaan kisoissa myös tuomarointia! Se oli ihan hauskaa, mutta mielummin olen radalla itse kuin ottamassa aikaa muiden suorituksista :D
Meillä on kanien kanssa oikein onnistunut kisaviikonloppu takana, mutta siitä kerron lisää seuraavassa postauksessa, jonka yritn julkaista tämän viikon aikana :)
Nyt tuoreempiin uutisiin... Meille nimittäin tuli jyrsijöitä!
Lina
Hupu
Kaksi suloista pikku viipottajaa tuli lisäämään tyttövoimaa tähän meidän laumaamme. Tytöt saapuivat meille Juulian (Elämäntapana Eläimet) ja parin muun ihmisen välityksellä. Tytöt nimittäin löydettiin eräästä asunnosta johon uusi vuokralainen oli muuttamassa. Asunnossa oli muutaman hylätyn tavaran ja huonekalun lisäksi kaksi gerbiiliä. Ne olivat olleet sielä omin päin n. 2kk pelkällä heinällä ja vedellä. Terraario oli kuulemma ollut ihan mitättömän pieni ja kanneton, jonka vuoksi kaksikko oli päässyt asuntoo vapaaksi juoksentelemaan. Eipä ole ollut kavereilla tilanpuutetta, mutta huonot oltavat todellakin.
Viime viikon perjantaina sain siis viestiä Juulialta että olisiko innostusta pelastaa itselle kaksi suloista gerbiilityttöä ja olihan mulla :) Sydän heltyy aina kun kuulen tarinoita kaltoinkohdelluista eläimistä, eikä tämäkään tapaus ollut poikkeus. Parin päivän aikana sain haalittua kaikki ensisijaisesti tärkeät tavarat (terran, koppeja, kippoja, purut, ruokaa...) Loppuja tavaroita ostelen nyt sitten pikkuhiljaa lisää. Seuraava hankinta on kyllä tyttösten hiekkakylpyastia, joita ihan hyvään hintaan myydään ainakin Faunattaressa. Tarkoituksena on myös hankkia uusi terraario, sillä tuo nykyinen on mielestäni kahdelle touhottajalle aivan liian pieni. Se kuitenkin kelpaa nyt ensihätään oikein hyvin. Sitten kun saadaan iso terraario, saa sinne laitettua pysyvästi hiekkakylpyastian tarjolle! :)
Tyttöjen nykyinen terra on vaan n. 80x40x40. Tuo kuva on myös nappastu saatuani ensimmäiset tavarat paikoilleen. Häkki ei jäänyt ihan noin aneemisen näköiseksi, onneksi :D
Minä tosiaan toivon että pikkuiset sopeutuvat meille hyvin ja oppivat käsittelyyn ja talon ääniin. Nyt neitoset vaikuttavat kyllä erittäin reippailta, mutta säikähtävät helposti erilaisia, hieman kovempia ääniä. Kerkesivät selvästikkin liiaksi tottumaan vain omiin ääniinsä sen kahden kuukauden aikana mitä keskenään joutuivat viettämään.
Tähän loppuun vielä suloistakin suloisempi videokooste karvakorvista :)
Huh! Viimeisetkin muuttolaatikot ja -roskat on viimein saatu raivattua pois. Me muutettiin pupusten kanssa viime viikon tiistaina uuteen ihanaan asuntoon :) Tämä on kivasti tilavampi ja sain kaikille jänösille ihanat asuintilat. (Uusista pupu-tiloista on koostevideo tämän kirjoituksen lopussa!) Mahdun myös itse kanien joukkoon kivasti, eikä elämäni ole enään niin aidattua kuin ennen ;D
Piitus ja Peksu sai häkikseen kivan kaksikerroksisen viritelmän, ja olen siihen toistaiseksi tyytyväinen :) Tai no, alakerran matot pitää vaihtaa pikapuoliin isompaan yhtenäiseen kokolattiamattoon, sillä sielä on nyt koottu alusta yksittäisistä paloista ja se on varsinainen tilkkutäkki. Siivoaminen on hieman työlästä, mutta eiköhän tähän saada pikapuoliin muutosta!
Piitus harjoitteli alakertaan kulkemista ;DD Reppanalla kesti hoksata jutun juoni melkein vuorokauden, kun taas nokkela Peeka rallitteli tasolta toiselle n. 5min. häkkiin pääsemisen jälkeen :D
Piitus ja Peeka asustelevat minun kanssani ns. tuvan puolella ja Eetu ja Windy saivat käyttöönsä ihanan pienen komeron josta tuli oivallinen kanila <3
Meillä uusivuosi sujui kivasti täällä uudessa kodissa. Lähdimme Roopen kanssa juhlimaan illalla kaverin luokse, joten en ollut kotona näkemässä pelkäsivätkö pupuset raketteja. Meillä ei kyllä olla ikinä niitä pelätty, mutta toisaalta Peekaa ja Winyä ei ollutkaan vielä vuosi sitten, ja niitten pelkäämisestä olin eniten huolissani. Kaikki ruuat oli kuitenkin syöty ja häkkien sisustukset olivat paikoillaan kun tulimme yöllä kotiin, joten suurta paniikinomaista singahtelua kukaan oli tuskin harrastanut :)
Musta tuntuu että vuosi 2016 mennä viipotti ihan hirmuista vauhtia! Meidän kanilauma lisääntyi kahdella aivan mahtavalla (ja täysin mahdottomalla) neitosella, ja olen todella iloinen tästä maailman parhaimmasta kaninelikosta. Nuo yläpuolella olevat kuvat ovat kaikki minulle todella tärkeitä otoksia ja tuovat paljon muistoja mieleen. Katsokaa nyt miten suloisia nuo kanitukset osaavatkaan olla! <3 :D
Tavoitteita vuodelle 2017 on jonkin verran, mutta ne liittyvät kanejen osalta oikeastaan parempiin luottamussuhteisiin. Tai toivon todella että meidän tyttöjen välit ja luottamussuhteet paranevat entisestään ja että opin tuntemaan Peekan ja Windyn läpikotaisin. Olen tarkkaillut näiden kuukausien aikana mitä olen nuo tytöt nyt omistanut kanieni käytöksiä, ja voin kyllä todeta että noissa mun tyttösissä on paljon enemmän haastetta kuin missään aikaisemmin omistamassani lemmikissä! Ehkä syynä on se että olen omistanut enemmän putkiaivoisia poikia jotka ovat olleet musta enemmän riippuvaisia kun nämä itsenäisemmät tytöt ;DD
Luottamussuhteiden lisäksi tavoitteena on treenailla hieman säännöllisemmin esteitä, ja katsoa ajan kuluessa kenen kanssa niiden harrastelua vielä jatkan. Piitus odottelee nyt kevääseen hyppykisoja, sillä se ei pidä yhtään sisäkisoista. Peekalla ja Windyllä ei kummallakaan vielä ole kokemusta sisäkisoista, mutta sitä saadaan ensiviikonloppuna :) Jee, odotan jo niin innolla!!
Aivan omiksi tavoitteeksi laadin uudelle vuodelle kunnonkohotusta ja lenkkeilyä :D Nämä keertyneet joulukilot täytyy saada pudotettua pois!
