Tassut kuntoon!

Kävin ostamassa apteekista Piitukselle tämmöistä sinkkipastaa kuivuneisiin ja punoittaviin kantäpäihin. Saa nyt nähdä onko siitä mitään hyötyä, mutta jämerältä tavaralta se tuntui, kun loput hieroin levityksen jälkeen omaan käteeni :) Apteekkari tiesi kertoa että monet ovat käyttäneet tätä aknen aiheuttamien arpien hoitoon, ja ovat olleet tyytyväisiä tulokseen. 

Kokeilen nyt alkuun levittää tuota aamuin illoin ja jos/kun tassut alkavat parantumaan levitän tuota vain alkuillasta ennen Piituksen kirmailua ja iltarallia.

Eikö Piituksen Spiderman-tyyny olekkin hieno ja sisustuksellinen? ;D 

Häkkiin vaihdoin maton sijasta nyt oljet pohjalle. Meinasin ensin laittaa pehmeää purua, mutta se sotkee ihan älyttömästi, enkä halua että koko kämppä on täynnä puruisia ja pölyisiä purutassunjälkiä. Päädyin siis pehmoiseen olkimateriaaliin eläinkaupassa pohtiessani. Tuo vaaleampi olkimainen materiaali on hamstereille tarkoitettua pehmeää pesämateriaalia ja Piitus näyttää kovasti tykkäävän syödä sitä ;D Laitoin sitä paikkoihin jossa se tykkää eniten nukkua jotta tassuilla olisi oikein superpehmoinen alusta. Se ei ole hirmuisesti vielä häkissään käynyt uutta alusmateriaalia ihmettelemässä, vaan on juossut ympäri kämppää innoissaan ja nukkunut päikkäreitä sohvan alla ja olkkarin matolla. 

Piituksen kiinnostus uusia olkia kohtaan hävisi samalla kun minä lähdin häkin luota ja tallustin ruokaa tekemään. Pupunen juoksi perääni hakemaan herkkuja ja makupaloja :D 

Toivottavasti tästä on nyt herra-hakkaraiselle jotain hyötyä ja saadaan tassut taas entistä ehommaksi! 

Piitus on ihastunut näihin mun joululahjaksi saamiin puputossuihin (kukapa niitä tosin voisi vastustaa ;D) Se nuolee niitä ihan hirveesti ja niistä on tullut sellaiset nuhjuisen näköiset kun niiden karva on mennyt kuolaan ja sitten kuivunut :D 

Vauvakuumetta ja kisailua :)

Ensimmäinen viikko selvitty uudessa koulussa ja viikonloppukin jo mennä viiletti touhukkaasti. Lähdin Piituksen kanssa täältä mun kämpältä kotiin viikonlopuksi. Lainasimme autoa että päästiin epv kisoihin Klaukkalaan. Siellä oli näyttelyt ja estekisat joihin osallistuttiin. Minea lähti tietysti Vinskin kanssa myös kokeilemaan hyppyjä ja näyttelyitä pitkästä aikaa ja mukaan innostui lähtemään myös pikkusiskoni Taru :) Oli tosi kiva päivä tyttöjen kesken!
Esteille ilmoitin Piituksen helppoon mutkaan, sillä viimeisimmät sisäkisat (ja myös ulko ;D) eivät ottaneet onnistuakseen, joten ajattelin että vähän taas totutellaan ja harjoitellaan hyppimistä. Aloittelijoihinkin oltaisiin menty jos vain olisimme voineet ilmoittautua niihin, mutta niistä olemme jo klassautuneet pois. En odottanut mitään huippusuorituksia Piitukselta sillä se ei ole ikinä pitänyt sisällä hyppelystä paljoakaan, mutta hämmästyksekseni se meni radan vain yhdellä virheellä ja oli oikein etenemishaluinen :)) Ohjasin myös Vinskin, ja se hyppi myös todella hienosti ja oli intoa täynnä. Onnistuneesti avasimme taas tämän vuoden kisakauden!

Kisoissa ollessa tuumailin, että olisi todella kivaa jos olisi itsellä kaksi hyppykania. Odottelua olisi silloin vähemmän, ja minäkin saisin enemmän kokemusta radalla olemisesta. Tuntuu että vieläkin jännitän hirmuisesti sinne menoa vaikka siinä ei ole sinäänsä mitään ihmeellistä :D Tällä hetkellä se ei vain taida oikein onnistua tilan puolesta, sillä Eetu asustelee jo makkarissa ja Piitus keittiö/olohuone tilassa. Muita huoneita ei ole, joten uuden pupusen majoittaminen olisi ongelmallista. Uusi kani tulisi olemaan tyttö, ja mahdollisesti se sijoitettaisiin jossain vaiheessa Piituksen seuraan, mutta tietysti Piituksen kastroinnin jälkeen. Mutta sitten toisaalta en edes tiedä haluanko leikkauttaa Piitusta. Pelkään että sen luonne muuttuu hirmuisesti ja että se menettää innostuksensa esteisiin. Ja sen verran mitä se on Eetua ja Ellaa nähnyt, se on käyttäytynyt agressiivisesti ja voisi olla, ettei se ikinä tulisi toimeen toisen pupun kanssa. Mutta minulla on ollut koko talven valtava kanikuume, ja olisi ihana saada taas tyttöpupu taloon.

Näyttelyt sujuivat meidän osalta myös kivasti. Piitus sai arvosanaksi erinomaisen ja oli tuomarin käsittelyssä rauhallinen ja ujo ;D Tassunpohjat olivat kuluneet aika paljon, ja nyt niitä yritän hoidella mahdollisimman hyvin. Ajattelin niihin laittaa bebantenia, mutta luin netistä että monet suosittelevat sinkkitahnaa ja desifiointia haalealla suolavedellä. Sitä täytyy nyt kokeilla. Onko teillä kokemuksia sinkkitahnasta? Jos on niin kuulisin mielelläni että miten teillä toimi :)  

Mukaan näyttelyistä lähti hieno vaaleanpunainen ruusuke ja pokaali, sillä Piitus tuli toiseksi! :) Onneksi kuluneet tassunpohjat eivät sitten vakuttaneet kovinkaan paljoa. 

Siinä pienet voittajat kauniisti rivissä

(c) Minea

Nöpönenä-Vinsentillä näyttelyt sujuivat myös erittäin hyvin ja sekin sai arvosanaksi erinomaisen! :) 

Sunnuntaina lähdettiin sitten äitin ja Tarun kanssa luistelemaan tädin pihalammelle. Sää oli ihana kirpsakka pakkaskeli ja aurinkokin näkyi koko päivän :) 

Luistelu sujui hyvin vaikka viime kerrasta on kulunut joku kuusi vuotta :D Yläasteen liikassa varmaan viimeksi luistellut.

Jäälle oli aurattu ihana luistelupolku joka kiersi lammen. Ei tarvinnut ihan ympyrää luistella :D

Tästä postauksesta tulikin aika kuvantäyteinen. Toivottavasti oli silti kivaa luettevaa teille! :)

Masokisti

Joulupyhien jälkeen lähdin aamulla töihin kuudeksi. Ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun Eetu muutti huoneeseeni vielä asuessani kotona, unohdin huoneeni oven auki epähuomiossa. (Piitus siis asuu viereisessä huoneessa oven takana ettei poikien reitit vahingossakaan kohtaa) Päivällä sitten ruokatunnille mennessä huomasin että pikkusiskoni Taru oli laittanut viestiä. Puhelimessa näkyi siitä vain tämän verran: "Piitus on murtautunut ulos häkistään ja juossut sun huoneeseen. Se ja Eetu on tapellut....". Olin ihan kauhuissani enkä uskaltanut avata puhelintani ja lukea viestiä loppuun. Olin aivan varma että Piitus on tehnyt jotain kamalaa pienelle Eetu raukalle. Se on jo niin vanha pieni pappa ettei varmana olisi pärjännyt ison Piitus-röhkön kynsissä. Lopulta uskalsin lukea viestin loppuun, ja siinä Taru sanoi että Piituksen naama on täynnä vekkejä, ja verta on tullut jonkin verran. Silmät punttavat ja rähmivät paljon ja karvatuppoja lähtee. Eetulta Taru ei ollut löytänyt mitään. Ainoastaan Piitus oli ripuloinut sen naamaan, mutta naarmuja ja ruhjeita ei ollut yhtäkään. Tarkistin Eetun kotiin päästyäni perin pohjin ja se oli loistokunnossa. Pieni pappa oli siis pitänyt kunnolla puoliaan ja antanut Piitukselle kunnolla pataan :D

Putsasin Piituksen vuotavat silmät ja kaikki naaman haavat huolelliseti. Totesin ettei sitä tarvitse viedä tikattavaks/liimattavaksi sillä haavat olivat jo parissa tunnissa tyrehtyneet. Silmät huolestuttivat eniten sillä ne olivat vuotavat ja rähmäiset. Silmänurkissa li myös pieniä haavoja ja ruhjeita. Ne kuitenkn rauhottuivat illan aikana kun niitä aikaajoin huuhtelin viileällä vedellä ja pyyhin märällä papreilla.
Seuraavana aamuna ne olivat jo paremman näköiset eikä enään vuotaneet.

Nyt viikon päästä

Kohtauksen jälkeen

Naurattaa kyllä että Eetu yli 7-vuotiaana pienenä hermeliininä saa annettua hieman yli vuoden vanhalle vetreälle kanille kuonoon noin pahasti :D Parempi toki näin. Luulisi silti Piituksen jo älyävän ettei se voi työntää nenäänsä ihan joka paikkaan, sillä Ellaltakin se sai aina turpiinsa jos liian lähelle pääsi. Toivottavasti Piituksen naama ei jää kovin arpiseksi ja ruhjeiseksi. Se on vielläkin tosi karun näköinen, mutta parantunut alle viikossa hurjasti.

Silmakulmat ovat onneksi parantuneet myös hyvin eikä itse silmässä ole enään yhtään punoitusta. Vähän pientä rupea näkyy  vasemman silmän yläkulmassa ja oikean alakulmassa. 

Toivottavasti näitä välikohtauksia Eetun ja Piituksen välillä ei tule enään yhtäkään. Piituksen asumus on uudessa kodissa vaihtunut tehdashäkkiin. Toivon että se saa pidettyä villipedon sisäpuolellaan minun ollessa poissa kotoa. Muuten Piitus saa kirmailla olohuone/keittiö tilassa vapaana. Eetu on saanut valloittaa makuuhuoneen taas itselleen :) 

Joulukuu

Joulu se mennä viipotti vauhdilla ja nyt on jo vuosikin vaihtunut. Kiirettä on pitänyt lähipäivinä ja touhua on riittänyt. Minä ja pupuset muutettiin ensimmäiseen omaan asuntoon! Joulun jälkeen olen kantanut muuttolaatikoita selkä vääränä ja nyt kämppäni alkaa näyttämään ja tuntumaan mukavan kotoisalta. Me asustellaan puppanoiden kanssa aivan keskustassa lähellä kaikkea. :D Tuntuu oudolta asua nyt yhtäkkiä ihan yksinään (tai onhan täällä puput) mutta eiköhän tähänkin kohtapuoliin totu. Ollaan oltu nyt neljä yötä omassa kodissa ja vielä aamuisin olen ihmetellyt että mistäs sitä taas oikein herään :D Kuvia uudesta kodista tulee myöhemmin kun kaikki on paikoillaan :)

1.12. olin Savonlinnassa Linnanjuhlissa. Ne olivat Olavinlinnassa suuret itsenäisyyspäiväjuhlat opiskelijoille ja lähdin sinne Roopen avekkina. Ne oli kyllä todella hienot juhlat ja tähän asti hienoimmat joissa olen ollut. Naisilla oli ihania pitkiä iltapukuja päällä ja miehillä hienot puvut. Monet olivat ottaneet vanhojentanssimekkonsa uudelleen käyttöön, mutta minun oli ostettava uusi, sillä en ole käynyt lukiota. Mekkoa ei siis ollut omasta takaa valmiina.

Olavinlinna oli todella hienosti valaistu ulkopuoleltakin

Tässä on vain yksi Olavinlinnanan hienoista ruokasaleista

Joulun aikaan minä, äiti ja siskoni seikkailtiin ihanaan Porvoon vanhaan kaupunkiin jouluostoksille. En siellä ole ikinä aikaisemmin käynyt ja se yllätti minut täysin. Se oli todella kaunis paikka täynnä ihania pieniä putiikkeja. Sisustustavaraa ja antiikkia myytiin monessa kaupassa, mutta löytyi sieltä käsityö-, herkku- ja vaatekauppojakin. Tämä kaupunginosa oli suljettu autoliikenteeltä kokonaan ja oli erittäin mukavaa tallustella ilman kauheaa liikennettä mukulakivikaduilla. 

Joulua vietin perheeni kanssa rauhallisissa merkeissä mukavasti kotona syöden suklaata ja kalkkunaa isot kasat :D Muru-pupunen tuli viettämään meille Eetun kaveriksi joulua. Jaoin yhdellä kompparin palasella Eetun häkin puoliksi joulun ajaksi ja niin sai Muru ja Eetu nauttia toistensa seurasta verkon läpi toisiaan nuuskutellen. 

Joululahjaksi sain ihanat puputossut ja yöpuvun! <3  

Muokkasin koneella tuota käsin piirtämääni jouluista kanikuvaa. Mielestäni se onnistui aika hyvin :)) Tein siitä uudesta versiosta joulukortit ystäville ja tutuille. Harmi kun en kerennyt siihen estekanien joulukorttikilpailuun tuota muokata.