maanantai 27. heinäkuuta 2015

Harmaita hiuksia ja herkuttelua

Kauan minä maltoinkin olla kirjoittelematta tänne :D
Tänään olen korjaillut Piituksen häkkiä kestävämmäksi. Se siis tuli eilen häkin ovesta yli (se oli siis 90cm korkea) juuri kun Ella ja Eetu kirmailivat yläkerran aulassa. Itse olin omassa huoneessani kirjoittamassa eilistä blogia, kanihuoneen viereisessä huoneessa. Ihmettelin kauheaa häkkien ryminää joka alkoi kuulua, ja kun juoksin katsomaan. Piitus oli juuri päässyt häkistään ulos ja juoksi kohti aulaa. Mitään ei onneksi kerinnyt tapahtumaan kun sain sen niin vikkelästi kiinni. Eetu sen kerkesi nähdä vilaukselta ja aloitti ruikkimis-hyppimis-seremoniansa :DD Laitoin Piituksen takaisin häkkiin jotta näkisin miten se sieltä tuli ulos. Se loikkasi samantien häkin oveen kuin mikäkin hämähäkki, alkoi kiivetä häkin ovea pitkin ylös ja sitten hyppäsi oven yli kavuttuaan tarpeeksi korkealle. Ihmettelin hädissäni hetken että minne ihmeeseen minä sen kanin tunkisin yöksi, ellen saa sitä pysymään omassa häkissään. Mutta muistin sitten, että ulkohäkkien rakentamisesta jäi yksi komppariaita yli. Kävin sen hakemassa ja kiinnitin oviaukon yläpuolelle. Toivottavasti durasel-herra pysyy nyt 140cm korkeassa häkissä jossa on 160cm korkea ovi. Kai sille pitää kehitellä jonkinlainen kuutiohäkki jossa on katto.


Häkki on sotkuinen ja hieman epämääräisen näköinen :D

Kuvat ovat hieman huonolaatuisia sillä kuvasin ne kännykän kameralla. Ehkä niistä saa kuitenkin käsityksen kuinka korkea häkki on. Tuo puoli jossa näkyy ruokakuppeja lattialla ja pahvitunneli on Eetun ja Ellan.




Tässä näkyy Piituksen häkin oven lukkoviritelmät. 
1) Pitää häkin yläosan ja oven yhdessä
2) Pitää oven kiinni ylhäältä
3) Alhaalla on viellä pikku lukko ettei ovea saa työnnetyksi auki sieltä

Ellan ja Eetun häkin oven pitää kiinni vain yksi hiusklipsu :D 





















Jei! Vihdoin sain ilmoitettua Niilon ja minut uudestaan agilityyn :) Voi että odotan jo innoissani! Olimme silloin pari vuotta sitten alittelija ryhmässä ja Niilo oppi todella nopeasti. Saas nähdä kuinka hyvin kaikki oppi on meillä viellä muistissa. Nyt menemme siis alkeisjatko -ryhmään. Pitää alkaa treenata ohjausliikkeitä ja käskyjä sillä tunnit alkavat jo elokuussa :D

Tässä samalla kun kirjoittelen niin hörpsin ihanaa lattejuomaa. Se on varmasti super terveellinen kera kinuskin ja kermavaahdon ;DD

Nami nami <3


Tähän loppuun viellä video jonka innostuin aamupäivällä väkertämään pienistä otuksistani :))






Särkänniemeen, särkänniemeen!

Huh.... viikonloppu takanapäin. Olen aaaaaaivan poikki. Tänään oli ihanien kaksos-serkkujeni rippijuhlat. Ne alkoivat kahdelta kirkossa, jonka jälkeen sitten lähdimme heille kotiin. Olin koko juhlien ajan auttamassa keittiössä tiskeissä, kakkujen ja muiden tarjottavien laitossa, juomien kaatamisessa, sekä lisäksi hoidin kaikki kukkaset maljakkoihin ja olin valokuvavastaava :D Ei käynyt missään vaiheessa juhlat tylsäksi ja sain juosta ja häärätä oikein kunnolla. Vieraita juhlissa oli ainakin 60 henkilöä ja tarjottavaa oli paljon! Nyt olen aivan täynnä kakkua ja muitakin herkkuja.




Rippijuhlissa oli päällä vanha peruskoulun valmistujaisiin ostettu mekko. Viellä mahtui :D  
Tulin juuri hetki sitten niilon kanssa lenkiltä lähimetsästä. Kävimme lentokentällä heittelemässä palloa ja innostuin napsimaan siitä pari kuvaa. Pieni Nipa-Napa oli ihan innoissaan vietettyään päivän yksin kotona koko perheen ollessa juhlimassa.





















Eilen, eli lauantaina olin Roopen kanssa Tampereella särkänniemessä. Oli todella kiva reissu, ja pitkästä aikaa ihanan lämmin päivä! Lähdimme aamulla 10.13 junalla kohti Tamperetta ja saavuimme sinne puoli kahdentoista aikoihin. Bussimatka asemalta oli onneksi ilmainen. Bussit liikkuivat aseman ja särkkiksen väliä 10 min välein, joten asemalla ei tarvinnut kauaa kököttää. Särkkis oli aivan tulvillaan ihmisiä eikä mikään ihme, kun oli kesän yksi harvoista lämpimistä päivistä. Joka laitteeseen piti jonottaa noin puoli tuntia, eikä me päivän aikana keritty kiertää kun kerran kaikki "hurjat" laitteet läpi. Joissakin laitteiden jonoissa oli kamalaa seistä ja odottaa omaa vuoroa. Aurinko nimittäin porotti ja paahtoi keskellä asfalttiaukiota todella kuumasti. Kävimme myös delfinaariossa ihastelemassa delfiinejä. Olen kyllä iloinen ettei delfiinejä enään oteta sinne noiden nykyisten kuoltua. On niillä niin pienet tilat.










Vähän kuvia Särkänniemen eläimistä :) Se eläinpuoli oli pienentynyt hurjasti siitä kun viimeksi siellä kävin. Olisin halunnut nähdä sen ihanan ison kaniaitauksen, jossa kaneilla oli pienet minitalot pesäkoppeinaan :D 


Koirista en saanut kunnon kuvia kun olivat niin liikkuvia tapauksia. 

Minä en tykännyt yhtään tästä särkännimen koiranpentu jutusta. Aitauksessa oli kaksi sekarotuista koiranpentua, jotka otettiin sinne luovutusikäisinä, eli kahdeksan viikon iässä. Pentuja pidetään Särkkiksessä ihmisten ihailtavana kuusi viikkoa kerrallaan, ja sen jälkeen vanhoille pennuille etsitään uudet kodit ja tilalle ostetaan uusia pentuja. Nähtävillä on siis koko kesän ajan erilaisia pentuja. 
Mutta tuo kuusi viikkoa luovutusiän jälkeen on minusta todella tärkeää aikaa tutustuttaa pentu talon tavoille, aloittaa sisäsiistiksi kouluttaminen ja remmissä kulkeminen, opettaa kaulapannan laitto ym ja näyttää maailmaa (tietenkin rokotukset huomioiden). On jotenkin tyhmää, että pennun ensimmäinen seikkailu poissa emän luota, on viettää viikkoja särkänniemessä ihmisten tollotettavana. Eikä pentujen häkki ollut minusta kummoinen paikka leikkiä ja touhuta. Itse en haluaisi ostaa pentua joka on viettänyt vauva-aikansa särkänniemessä vailla koulutusta ja kuria.

Lähitulevaisuuden postauksessa (ensi viikon aikana) kerron hämmingistä jonka Piitus sai äsken tätä postausta kirjoitellessani aikaiseksi :D Nyt on pakko päästä nukkumaan. Öitä kaikki yökyöpelit!


tiistai 21. heinäkuuta 2015

Ostoksia :)

Kävin viikonloppuna ostoksilla, ja löysin kivoja uusia juttuja. Tarkoitus oli siis mennä ostamaan poikaystävälleni synttärilahjan, ja samalla kiertelin kauppoja. Enimmäkseen pyörin Hyvinkään Willassa ja parilla kirpparilla keskustan tuntumassa.



Tälläinen ihana tuikkujalusta löyty Tingi & Tongi kirpparilta. Tai oikeestaan kirpparin myymälä osastolta. Se ei edes ollut kallis :)  



Tuikkujen käyttöön sitä en kuitenkaan ostanut, vaan se päätyi koruhyllylleni yhdeksi korutelineeksi :D Se sopii tuohon mielestäni todella hyvin.




Ostin PikPokista aivan ihanan paidan, jonka puin päälleni Roopen synttäreille. Siinä on ihanat hihat, jotka ovat olkapäistä aukinaiset. :) 



Tässä vielä kuva paidasta päälläni sovituskopissa :D 



Sitten löytyi New Yorkerista ihanat ruusupinnit! 

Unohdin ottaa kuvan juhla-asustani, mutta minulla oli tuo uusi ihana paita, musta hame, sekä ruusutpinnit :D Lisäksi laitoin sukkahousut jotka ovat polveen asti mustat ja muuttuivat läpinäkyviksi siitä ylöspäin. 


Löysin kaneille tälläisen pussin yrttiherkkunappuloita. Aloin prismassa olessani lukea tuoteselostetta, ja huomasin ilokseni ettei tämä sisällä ollenkaan maitoa tai laktoosia. Yleensä kaikki tämän kaltaiset jogurtti- ja hunajanapit ovat maitopohjaisia, eikä ne siis sovi oikeastaan millekkään lemmikille. Tai hamsterit, hiiret ja rotat voivat nauttia pieniä määriä laktoosia juuston tai raejuuston muodossa, mutta mitkään muut eläimet evät pysty sitä käyttämään. En edes ymmärrä miksi niitä valmiistetaan. Tämä pitää sisällään: viljaa,öljyä ja rasvaa, persiljaa 10%, ja vihanneksia. Pussin etupuolella lukee ettei sisällä sokeria tai laktoosia. 



Tässä esittelyä uudesta heinästä jota kokeilen nyt pupujen lelujen sisällä aktivointilelujen muodossa. Kanit ovat syöneet kesän aikana todella huonosti heinää, ja ajattelin että uuden ja jännittävän heinän maistelu toisi taas lisää mielenkiintoa syödä sitä. 




maanantai 20. heinäkuuta 2015

Iso poju jo

Heippa taas :)
Eilen väkertäessäni joskus aikaisemmin aloittamaani videota Piituksesta vihdoin loppuun, hämmästyin kuvia katsellessani kuinka paljon pikku Piitukseni onkaan kasvanut! Kävimme hakemassa vaavin kasvattajalta sen tullessa luovutusikään, ja voi kun se oli pieni. Se painoi vain vähän reilut 600g eli noin puolet Eetusta. Nyt se on saanut painoa jo yli 2 kiloa :D Sen luonne ei ole muuttunut vaaviajoista melkein yhtään. Ihan samallainen touhottaja ja säheltävä pieni hörökorva-Dumbo. Ainoastaan kiinnostus naisia kohtaan (puhun siis kaninaisista, varsinkin Ella-mummelista) on kasvanut paljon.



Minusta on todella kauheaa ja tyhmää, että kohta kesä jo loppuu. Tai eihän se nyt ihan vielä, mutta todella pian, sillä onhan nyt jo loppukesä. Eikä me olla saatu nauttia kesästä viellä yhtään, mitä nyt parin hellepäivän verran. Kanien jättöä yöksi pihahäkkeihin ei ole pystynyt edes harkitsemaan kylmien öiden takia. Ellaa ja Eetua ei varmaankaan voisi jättää sinne muutenkaan, sillä kylmä ei ole hyväksi vanhuksille. Ellei sitten olisi tullut samanlaiset superhelteet kuin viime kesänä. Yöllä lämpötila tippui vain vähintään seitsemääntoista asteeseen ja talo oli yhä lämmin päivän paahtamisen jäljiltä. Kanit nauttivat ulkona olosta illalla ja yöllä. Päiväksi toin ne sisälle piiloon paahtavalta auringolta, suljin verhot ja laitoin tuulettimen päälle.


Video Piituksesta tässä alimmaisena. Siinä näkyy kyllä kuinka hirmuisesti se on kasvanut :) Rakastan sen vauhdikkaita iloloikkia jotka näkyvät tässä videolla.



lauantai 18. heinäkuuta 2015

Mökkihöperöt

Heipä hei!
Nyt ollaan noin viikon pituisesta reissailusta selvitty vihdoinkin kotiin. Me oltiin Piituksen ja poikaystäväni Roopen kanssa meidän mökillä maanantaista perjantaihin. Melkein viikko oltiin siis Piituksen kanssa reissaamassa, sillä viime lauantaina suuntasimme hesaan kisamatkalle. Su-ma välisen yön kerkesimme kotona nukkua, ja sitten taas matkaan. Piitus ei ole aikaisemmin ollut kuin viikonlopun verran poissa kotoa, ja oli todella iloinen nähdessään taas häkin raostakin Ellan ja Eetun. Se löhöili eilen koko illan tyytyväisenä vilttinsä päällä.  ja söi rusinoita. On se jännä miten noinkin lyhyessä ajassa kerkeää noita pieniä vanhuspupusia tulla niin kova ikävä. Nekin taisivat ikävöidä minua, sillä juoksivat häkin ovelle innoissaan moikkaamaan kun saavuttiin kotiin. 

Pikku palleroiset <3

Hämeenlinnassa, jossa mökkimme sijaitsee, oli alkuviikosta todella hyvät kelit. Sain jopa otettua aurinkoa :D Se on tämän kesän aikana jäänyt todella vähälle. Torstaina koko suomessa taisi ryskätä ukkosia ja mekin saimme niistä osamme. Onneksi se ei tullut ihan päälle, mutta aika lähellä se oli. Jyrähdysten aikana koko mökki tärisi ja lasit kilisivät kaapeissa. Piitus ei onneksi ollut moksiskaan jyrinöistä ja välähdyksistä. Mietti luultavasti vaan, että mitä ihmettä se mamma taas riehuu kun koko mökki tutisee tassujen alla :D

Piitus "pääsi" omatoimisesti jaloittelemaan pihapiiriin perjantaina, kun me pakkasimme autoa ja siivosimme mökkiä. Unohdin oven hetkeksi auki tullessani ulkoa, ja eiköhän herra käyttänyt tilaisuuttaan heti hyväksi. Se oli siis tuvassa kirmailemassa, sillä ulkohäkkiin sitä ei sinä päivänä sateen takia voinut viedä. Onneksi pikku-ukko saatiin kiinni ja takaisin sisälle. Piitus on yksi uteliaimmista kaneista joita olen koskaan tavannut. Uudet paikat ja hajut eivät kauaa pysyny vieraina, sillä se tutkii jokaisen kolon, tulin, maton ja sohvan joka vain tielle tulee. Se on myös mestari murtautuja ja aiheuttaa säännöllisesti minulle harmaita hiuksia. Se on koetellut häkinteko taitojani jo pariin, kolmeen, neljään... tai varmaan jo lähemmäs kymmeneen kertaan murtautumalla salakavalasti jostain pienen pienestä raosta, jota muut kanit ei luultavasti edes huomaisi. Herran aitaukset on oltava vankkaa tekoa, sillä se osaa kiipeillä verkkoja pitkin, hypätä aidan yli ja änkeytyä mahdottoman pienistä koloista :D









Kuvassa kanien mökkihäkki. Takan on tukeva puurunkoinen metallihäkki, ja siitä on luukku kompparipaloista tehtyyn aitaukseen joka on etualalla. Toisessa kuvassa on kaunis väsäämäni tunnelimökki :D Se on tehty vanhasta kukkalaatikosta. 

Teimme Roopen kanssa eväsretken laiturille syömään nyyttejä ja pihvejä joita krillasimme. Herkkua oli! 
Sorsaperhe vieraili rannallamme viikon aikana pariin kertaan. Poikaset olivat jo melkein emonsa kokoisia, joten lahtevät varmasti pian omille teilleen :)





Piitus kesälippis päässä laiturilla katselemassa maisemia <3





keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

11-12.7.2015 Puotiharjussa

Oltiin viime viikonloppuna Piituksen kanssa puotiharjun estekisoissa. Ystäväni Minea ja hänen kaninsa Ninja's Neverending story "Vincent" olivat kanssamme hyppelemässä ja kuskina toimi Minean poikaystävä. Me osallistuttiin helppoon suoraan ja helppoon mutkaan. Ensimmäisenä päivänä oli kamalan kuuma ja meidän vuoromme koitti vasta kolmen aikaan. Olisi pitänyt mennä kisapaikalle vasta joskus puolenpäivän jälkeen, mutta olimme paikalla jo kymmenen aikaan. Odottavan aika oli pitkä. Rata suoritus meni kyllä hiukan huonosti, sillä Piitus oli ihan väsähtänyt ja kiukkuinen. Sillä oli jo aamulla kotoota lähtiessä huono päivä ja se rymisteli vihaisena kantokopassaan. Juuri puolivälissä rataa lentokonekkin päätti lentää siitä yli, ja siitäkös pikkuherra sitten järkyttyi. Se on todella hassua, sillä me asumme lentokentän vieressä. Luulisi että poju olisi yläilmoista kantautuviin ääniin tottunut :D Onneks tuomari sanoi että voimme odottaa että kone menee, ja hän pysäytti ajan siksi aikaa. Selvisimme radasta neljällä virhepisteellä. Ohjastin Piituksen jälkeen myös Vinskin. Pieni karvaturri oli kuumuudesta myös ihan väsynyt, ja hajut kiinnostivat hirmuisesti. Vinski selvisi radasta viidellä virheellä. Kumpikaan pojuista ei siis päässyt jatkoon, sillä siihen vaadittiin max 3 virhettä. Radan piti olla arvostelussa A, mutta kun kisat venyivät pitkiksi se muutettiin arvosteluun C. Lähdimme yöpymään Minean poikaystävän luokse, ettei aamulla olisi pitkää ajomatkaa taas edessä. :)


Mitä Piitus tässä tekee, taitaa jäädä kaikille mysteeriksi :D Kuva on napattu lentokoneen ylilentohetkellä. 


Sunnuntaina oli vuorossa helppo suora -rata. Me ajattelimme olla viisaita, ja lähdimme kisapaikalle vasta puoli kahdentoista aikoihin, ja kävimme vielä kaupassa matkalla. Ystäväni, joka oli jo kisoissa, laittoi viestiä kun lähdimme kaupasta, että Piituksen vuoro meni jo. Minulle iski paniikki että oliko se nyt sitten siinä. Mutta onneksi tuomari päästi meidät radalle ja sanoi että hyppyjärjestystä oli muutettu muutenkin. :) Sää oli sinä päivänä surkea. Satoi melkein koko ajan, oli kylmää ja syksyistä, mutta kaneja viileys vain näytti piristävän. Ensimmäisellä kierroksella Piitus ja Vincent hyppäsivät molemmat radan neljällä virheellä. Toisella kertaa Piitus hyppäsi todella hyvin ja sai puhtaan radan ja ensimmäisen klassauksensa! :D Vinskikin suoriutui hyvin ja paransi kolmeen virhepisteeseen. :) 



Kaikki kuvat ottanut Minea :)
                                  


tiistai 14. heinäkuuta 2015

Tästä se alkaa

Olen jo monta vuotta seuraillut ja lukenut muiden kirjoittamia blogeja, mutta nyt päätin kokeilla sellaista itse. Aikaisemmin minulla ei ole ollut mitään innostusta aloittaa omien juttujen jakamista nettiin, mutta nyt se kuulostaa kivalta puuhalta. :D Tämä blogini tulee käsittelemään enimmäkseen kanejani Ellaa, Elliottia ja Piitusta. Olen kuitenkin varma, että tänne eksyy myös ihania sisustusjuttuja, reseptejä ja muita itseäni kiehtovia asioita. Pitkään ajatellin aloittaa kaniblogin, mutta sitten se olisi paljon rajatumpi aihe ja haluan jossain vaiheessa varmasti kirjoittaa muustakin. Olen viellä vähän kömpelö Bloggerin käyttäjä, mutta kaipa se tässä ajan kanssa alkaa sujumaan :) 































Pupuset nauttimassa ulkoilusta :) Piitus on etualalla, Ella vasemmalla ja Elliot oikealla.